Mielipide: Henkilöstövuokrauksesta on päästävä eroon

Hyvinvointialueet turvautuvat yhä useammin vuokratyövoimaan henkilöstövajeen vuoksi. Terveyskeskukset palkkaavat keikkalääkäreitä kohtuuttomilla kuukausipalkoilla. Etelä-Karjalan hyvinvointialue maksoi kolmen yksityisen silmälääkärin työstä 315 000 euroa kuukaudessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue käyttää puolestaan vuokratyövoimaan vuonna 2023 noin 26 miljoonaa euroa. Tätä voi verrata kahden keskisuuren terveyskeskuksen noin 5 miljoonan euron vuotuisiin kustannuksiin.

Kustannusten ohella vuokratyö johtaa työntekijöiden epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Terveyskeskuslääkäri, joka on palvellut julkisella sektorilla vuosikymmeniä, saattaa saada pienempää palkkaa kuin vuokrafirman kautta palkattu vastavalmistunut lääkäri. Vakituinen työntekijä takaa hoidon jatkuvuuden ja kantaa pitkäaikaisen vastuun potilaista, kun taas vuokralääkäri siirtyy usein lyhyen ajan jälkeen eteenpäin.

Tavaksi muodostuneesta henkilöstövuokrauksesta on vaikea päästä eroon pikku hiljaa. Laastari on parempi repäistä irti kerralla, sillä niin kauan kuin vuokralääkäreitä ja -hoitajia hyödynnetään, järjestelmä kannustaa siirtymään vuokrafirman palvelukseen julkisen sijaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on pyrittävä vähentämään vuokrahenkilöstön käyttöä merkittävästi jo ensi vuodelle.

Tavoitteena pitää olla, että mahdollisimman moni vuokralääkäri ja -hoitaja siirtyy keikkafirmoista hyvinvointialueen palvelukseen. Tässä onnistuaksemme tarvitsemme parannuksia terveyskeskusten työoloihin: lisää avustavaa henkilökuntaa, toimivat tietojärjestelmät ja mahdollisuuden joustavaan työaikaan.

Avaimet vuokrahenkilöstön käytön vähentämiseksi ovat hyvinvointialueen käsissä. Ilman pikaisia korjaavia toimia tulemme ajaneeksi terveyskeskuksemme keikkafirmojen käsiin.

Karin Cederlöf

Aluevaltuutettu (r.)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Espoo

(Länsiväylä 20.10.2023)